My Personal Summer;-)

Taas se tulee, hiljaa hitaasti voimistuen ja kunnolla koko kehon läpi. Otsa, niska ja rintakehä hiestä märkänä olen armoitettujen hormonaalisten muutosten uhrina... Ainoastaan kaksi mahdollisuutta tulee mieleen, joko hormoonitoiminta palautuu näin reilun vuoden kuluttua lapsen saamisesta tai sitten...se hirvitys eli vaihdevuodet ovat alkaneet... Menopaussi!

Kuulin ihanan lempinimen korvikkeeksi menopaussille ja kaikessa ihanuudessaan se on sunnuntain kesäaikaan siirtymisen vuoksikin loistava, nimittäin tsadaa..My Personal Summer;-Huumorilla mennään eteenpäin tämäkin.

Laskin tämän päivän Summer Feaverin-saldoksi noin 12. Aamu meni kymmeneen saakka ilman kummempia aaltoiluja, sillä keskityin sairaalassa pojan kyynelkanavan operoinnin jännitykseen niin kokonaisvaltaisesti, eli ensimmäinen sulaminen tapahtui vasta kun sain lapsen syliini heräämössä. 

Mietinkin onko sittenkin kohdallani kyse ns. normaalista hormonaalisesta muutoksesta, johon vaikuttaa mielialavaihtelut ja muut vai mistä on kyse. Viisaammilta kysyessäni mielipiteet jakautuvat nekin fifty fifty ja usein hyväntahtoisen naurun kera;-)

Posket punaisena tunnen kun Summer Feaver valtaa koko kropan, otsa kiiltää ja niskassa valuu vesi... Sangen viehättävää, luulin ettei tällaista olisi tarvinnut kokea vielä moneen vuoteen. Yhtä nopeasti kuin Tahitin hiostavuus iskee rintakehään ja liivit voisi jo vaihtaa iskee jo seuraava vuodenaika jättäen väliin syksyn, suorastaan hyinen Antarktis vierailee talven valekuoressaan. Eli yksinkertaisesti meinaan jäätyä. Ihana yhdistelmä...

Ughh, kyllä, varasin lääkärin ja suostun niihin hormoneihin joita olen koko ikäni väistellyt ja kammoksunut. Tänne niitä keltatauhashormoneja ja äkkiä;-))

Tea for 3, Salutorget

Saimme perjantaille ystävältäni kutsun ihanaan teehetkeen Salutorget-ravintolaan. Ilma puhkui aamupäivästä tuulisena ja sateisena, muttei se me meitä saanut jarruttelemaan enempiä, onneksi, sillä aurinko valaisi piankin selkenevän taivaan ja ihmisiä oli kaupungilla ilahduttavan paljon. Keväinen keli ja meillä ihana suorastaan ylellinen teehetki tiedossa.

 

Saavuimme Salutorgetiin Havis Amandan lähimaisemiin ajoissa, jossa viehättävän ystävällinen tarjoilija ohjasi meidät ystäväni varaamaan pöytään. Poikani hihkaisi iloisena suurista ikkunoista näkyviä ohikiitäviä autoja ja ihmisiä ja minä ihastelin puolestani paikan visuaalista hyvin brittiläiseen tyyliin toteutettua sisustusta.

 

Ystäväni saavuttua valitsimme ensin lukuisista teevalikoimista mieleisemmän. Mielestäni hedelmäinen Earl Grey kuulosti hyvältä, joten valitsin itselleni sen kuultuani, että siinä on teeksi hieman enemmän kofeiinia.

 

Teen hautuessa saimme valtaisan valikoiman makeaa ja suolaista... Iltasyöminen tulisi tänään kutistumaan minimiin. Toast Skagenia, skonsseja, suklaakakkua, vadelma macaronseja ja monta monenlaista muuta suussa sulavaa herkkua. Muita asiakkaita katsoessani  tein huomion siitä että tämä on totisesti naisten mieleen, miehet varmaankin istuvat perjantaisin oluella tai viinillä, meidät naiset on tehty ruusuista, kardemummasta ja sokerista;-)

 

5 pm Tea Time ei venynyt kovinkaan pitkäksi, sillä pojalla alkoi olla yhä suurenevaa mielenkiintoa sinivalkoisiin posliinikuppeihin ja kuumiin teekannuihin, kaikki servietit oli pienenä silppuna lattialla ja meno yltyi muutenkin mielestäni yli paikan kanta-asiakastason. Joten, koska ystävättarenikin piti ehtiä vielä kodin kautta illaksi oopperaan, päätimme lähteä kotiin.

 

Kiitokset Birgitalle ihanasta kutsusta meidän molempien kutsuttujen puolesta,-))

 

Hyvää Syntymäpäivää Pappa;-)

Kattaus 5 pm Tea for 2

Vadelma Macarons, tummasuklaanapit, pähkinäsuklaakakku, skonssit jne..

  Salutorgetin jälkeen kävimme Akateemisessa kirjakaupassa siinä toivossa, että sinne olisi tullut muutama kokkauskirja josta olen haaveillut. Eipä ollut juuri niitä,  mutta sen sijaan jotain muuta. Helppoja, selkeitä reseptejä ja varmasti maukkaita makunautintoja, edellyttäen kertauksen vuoksi, kuten olen jo todennut aiemminkin, että kokki keitoksissaan onnistuu.

Perjantaina oli myös rakkaan isäni syntymäpäivä;-) Valitettavasti emme päässeet tällä kertaa lähtemään niin kauas juhlimaan, mutta onnittelemme näin kaukaa Suomesta vielä kerran. Love You;-)

Trinnyn ja Susannahin matkassa

Trinny ja Susannah

Vartalomallit

 Englantilaiset vauhdikkaat "tyylisiskokset " Trinny Woodall ja Susannah Constantine opastavat naisia ympäri maailmaa pukeutumaan oikein oman vartalomallin mukaan, eli ei tuijottamaan pelkästään pelkkään vaatteen kokonumeroon ja väriin vaan ymmärtämään enemmänkin keskittymään siihen minkälainen vaatemalli omiin muotoihin sopii.

Ohjelma tulee uusintana tv,stä ja sen vuoksi otin jaksot nauhalle. Kaivoin hyllystä esille kirjan, jonka olen hankkinut useita vuosia sitten ja tutkiskelin mitähän vartalomallia sitä tällä hetkellä tulee itse edustettua.

Päädyin päärynän ja pylvään sekoitukseen, täytynee kirjoitella tytöille mistä ihmeestä on kyse;-) Anyway, Tässä muutamia vartalomalleja jaoteltuina vartalomalleiksi joita kaiken kaikkiaan  on 12 erilaista. mm.
Kitara, neliö, vaasi, pylväs, tikkari, tiimalasi, sello, juomalasi, omena, kello, päärynä jne. Jokaisen vartalomallin kohdalla neuvotaan mitä tulisi ottaa pukeutumisessa erityishuomioon ja mitkä ovat pahimmat kompastuskivet ja toisaalta mitä kannattaa erityisesti tuoda esille.

Vanhoja jo nähtyjä Trinny & Susannah Belgiassa, Hollannissa ja Australiassa-jaksoja katsoessani, kiinnitin eniten huomioita siihen kuinka huonon itsetunnon omaavia valitut naiset olivat. Eli  valinta heidän kohdallaan tuntui todellakin menevän nappiin, varmasti ainakin 99% prosenttia heistä oli muuttumispäiväänsä tyytyväisiä, toivon heidän saaneen jatkoonkin inspiraatiota.

Vaikka vaatealalla olenkin ollut jo pitkän aikaa, tuntuu nyt kotiäitinä siltä, että verkkareissakin voi olla ihan ns. jees, itsetunto kun lähtee sisältä päin, olet viehättävä muiden silmissä vasta kun olet viehättävä myös sisältä. Ulkoinen kauneus ei kovin pitkälle kanna, toki auttaa monta asiaa alkuun muttei takaa mitään sen kummempaa.

Eilen tein tyhjän reissun kaupungille, hain siistimpää neuletta tai neulemekkoa tai ihan mitä vain kunhan ei liian lyhyttä takkia yhdisteltäväksi siistimpiin housuihin. Jaksoin käydä kahdessa kaupassa, mutta valitettavasti en ollut vakuuttunut. Ensin tulisi varmaankin selkeästi hahmottaa mitä hakee... tulee vastaan kun tulee, on ennenkin toiminut mottonani, käyn varmaankin vielä muutamassa liikkeessä joissa myydään pääosin tanskalaista muotia, koen niiden kohdalla olevani enemmän sinut.

Naisten vartalot ovat erilaisia kuin lumihiutaleet toteavat Trinny ja Susannah yhteen ääneen. Muuttumispäivänä Trinny kiroilee ja karjuu kun taas Susannah halailee ahkeraan muutoksen alla olevia naisia ja lohduttaa heitä kaiken myllerryksen keskellä. Lopputulema on ollut monen kohdalla kaikesta televisiotaltionnistakin huolimatta ns.vaivansa väärti, moni kun on joutunut alusvaatteisillaan kameroiden eteen, vielä niissä virttyneimmissä retaleissa missä ovat ajatelleet käyvänsä vain kaupassa. Englantilainen tehokaksikko on sitten napannut heidät kyytiinsä yks kaks yllättäen...

 

Muutoksen jälkeen uuteen ulkoiseen minään on varmasti vaikea suhtautua, toiset tekevät sen luontaisemmin kuin toiset ja toisilla vie aikaa. Trinny ja Susannah kehottavat naisia kohtelemaan itseään rakkaudella ja kunnioituksella. Koitetaan muistaa;-) Joko mietit mitä vartalotyyppiä sinä mahdat edustaa?

Fruity Days

Uskomatonta, mutta totta. Ohitin eilen ruokakaupassa karkkeja ja muita makeisia pursuavan hyllykön ihan ilman minkäänlaisia mielihaluja tai ylimääräisiä kuolan nielaisuja. Katsoin kyllä muutamaa vaihtoehtoa ja totesin ettei valikoimasta löydy mitään mikä kiinnostaisi, sen sijaan litra luonnon jogorttia jonka olin juuri napannut kärryyn aikaisemmin kiinnosti enemmän ja etenkin siihen suunnittelemani vadelmat pakkasesta sekä liraus ihanan juoksevaa hunajaa.

 

 Noh todettakoon aluksi kuitenkin, että tämä on nyt tapahtunut kerran, katsotaan minkälaisia haasteita karkin suhteen tämä päivä tuo tulleessaan. Ei niin ettenkö jo olisi ollut useamman viikon jopa kuukausia ollut vähemmällä makealla, ainoastaan banaaneja, appelsiineja, omenia sekä marjoista vadelmaa ja mustikkaa , niitä tosin pakasteina tähän aikaan vuodesta, menee kutakuinkin aikalailla.

 

Suuremman makeanhimon yllättäessä hunaja on ainoa, joka auttaa ns. makeantärinään. Innostus kakkujen tekoon ja yleisesti ruuanlaittoon on vuodenvaihteen jälkeen kasvanut hurjasti, kumma kyllä  leivoksia ei juurikaan tee mieli, tosin valmiin onnistuneen kakun nähdessäni en voi taata onko maistelun jälkeen merta irti vai pysyykö homma aisoissa edelleen.

 

 Luulen että kokkailuinnostus on vain uusi elämäntapamuutos sekin, tai osa sitä jos ollaan tarkkoja. Törmäsin kerran Espanjassa käydessäni hedelmäkauppaan jossa oli hedelmien alennusmyynti, silmäilin aluksi olivatko hedelmät kenties jo melkein päivää vaille pilalla, mutta ilokseni ja hämmästyksekseni mm. appelsiinit sekä nisperot, jotka muistuttavat minikokoisia persikoita ulkonäöltään, olivat aivan juuri poimittuja, sadot vain ovat joskus niin valtavia että yksi syy erikoiseen alennusmyyntiin voisi olla juuri varmistuminen siitä, että kaikki todellakin menee kaupaksi ennen kuin pilaantuu.

Ostimme eritoten appelsiineja korin täydeltä ja teimme muutaman päivän tuoremehuja sekä suurimman osan napsimme mehukkaita appelsiineja välipaloina. Saimme varmasti täytettyä kaikki suositukset päivittäisistä c-vitamiinisuosituksista ellei sitten ylitettykin roimasti.

 

 Katsotaan kuinka kauan ohittelen karkkihyllyt, entinen salmiakin suurkuluttaja, periytyvän korkean verenpaineen ja muunkin tietotulvan vuoksi karkit ja " makean elämän " hylännyt nykyinen hedelmien suurkuluttaja haaveilee mahtuvansa pari vuotta sitten tuliaisiksi saamiinsa diptye-värjättyihin farkkuihinsa, tällä hetkellä kiristää niin että tuntuu otsassa asti...

 

Mukavaa aurinkoisen kirpeää pakkaspäivää kaikille;-)

 

Takatalvi

 

Voihan takatalvi... tosin jos tarkemmin mietitään niin voidaan todeta tämän tähän vuoden aikaan  kuuluvan asiaan. Vuorokaudessa oli pitkälle ehtinyt kevät muuttua ulkoisesti hyvinkin täysin talviseksi, sen verran plusasteita kuitenkin on, että lumen alla oli aamulla kosolti sulaa lunta, joten tepsuttelinkin vaihtamaan mokkapintaiset talvitallukkaat reippaampiin loskakelikenkiin eli nauhallisiin kumisaappaisiin, tossut kun kastuivat jo alaovella.

 

Taaperon tyrmistys hiekkalaatikolla oli kutakuinkin totaalinen, olemme juuri viikolla aloittaneet tutustumisen kivaan puistoon, jossa on reippaasti hiekkalaatikkoleluja ja paljon muita lapsia seurana. Tänä aamuna leikkipuisto oli kokolailla tyhjillään, muutama hienosti toteutettu lumiukko kuitenkin toivotteli meidät tervetulleiksi.

 

Sain eilen kuva-arkistooni kuvan Tapiolan Golf kentän viimeiseltä väylältä ja tänään samasta kohdasta otetun kuvan päivitettynä talvimaisemaan. Ero on suuri vaikka almanakassa on menty kohti kesää eikä suinkaan päinvastoin. Tarvitaan muutama aurinkoinen päivä niin eiköhän kenttä ole taas auki lajista innostuneille;-)

 

Mielestäni tällaiset ennen ja jälkeen kuvat ovat loistavia talletettavia katsottavaksi vuosiksi eteenpäin, valitettavasti en itse vain ole kuva-albumi-ihmisiä, vaikka nautinkin suuresti valokuvien katsomisesta, nimenomaan silloin kun ne ovat järjestyksessä. Kuvia vain ei  tule enää teetettyä kun kaikki on digitaalisena koneilla ja puhelimissa.

 

Vilkaisin äsken ulos tarkistaakseni miltä keli nyt näyttää, pihalta on ainakin kaikki lumi sulanut pois, talojen katot ovat valkoiset samoin ruohikkoalueet. Odotan kevättä ja valoa hartaasti saapuvaksi uudelleen yhtä lupaavana kuin alkuviikosta saimme keliä ihailla ja siitä nauttia. Aikanaan lämmin keli saapunee niin kuin aina tähänkin asti;-) Malttia, malttia...

 

 

 

It´s Tea Time

Teen juominen on vihdoinkin tullut minulle ihan normaaliksi tavaksi ylettömän kahvin juonnin sijaan, eli korvaamaan iltapäivisin ja iltaisin juotuja valtavia suureen määrään maitoa tehtyjä latte-kahveja sekä cappuchinoja. Tämä siirtyminen on ollut aiheellista siitäkin syystä, että yöunien pituus kerrallaan ei välttämättä mitenkään vakio...Pikkumies tehtailee hampaita koko ajan ja yöllä uni on todella katkonaista. Liika kofeiini pistäisi rytmin kunnolla sekaisin, jos unta saisi vielä odotella siihen sopivan tilaisuuden tullessa.

 

Nautin teetä nykyisellään pari kertaa päivässä haudutettuna kuten minua on asiaan hienosti valistettukin, ;-) Voisin varmasti juoda vieläkin vähemmän kahvia, mutta kahvinjuonti pitää ajatukset poissa makeista naposteluista. Äsken tuli juuri tv;stä jakso Leilaa leipomassa ihania keksejä ja suklaisia mokkapaloja.... teekutsuilleen, joten hän ainakin yhdistää kaiken herkun kerrallaan nippuun.

 

Odotusaikana join Bio Babyteetä, joka on sekoitus rooibosta, hunajapensasta, ruusun-ja laventelinkukkia, tästä ajanjaksosta ilmeisimmin totuin ja opettelin teen juontiin uudelleen. Lahjaksi sain myös ehdotonta suosikkiani eli valkoista teetä. Paketin kyljessä lukee Bio Vanilla Lemon White, tee tulee Etelä-Intiasta sisältäen sitruunaruohoa, sitruunamyrttiä sekä luonnollisia aromeja ja aitoja vaniljan paloja. Tämä tee on hyvin vaaleaa väriltään ja maistuu erinomaiselle haudutettuani sitä 5 minuuttia, kerrassaan täydellinen makuelämys.

 

  Koen kaikkein parhaimmiksi makunautinnoiksi juuri irtoteet, joita teelaatuihin erikoistuneissa ihanan tuoksuisissa teekaupoissa on valittavana laaduittain aivan mielin määrin.

Oleellinen osa teenautintoa on myös suuri teekuppi, jota on helppo ja tukeva pitää, hyvänlaatuinen teesihtipallo, makea rakeinen hunaja ja varmaankin Leilan leivonnaiset, mutta jos viimeksi mainittua ei ole, niin hyvä seura tai kivaa lukemista.

 

Tänään teehetki oli heti kun tulimme puistosta kotiin, valitsin tälle päivälle rooibosta, joka ei kuulemma kylläkään ole teetä vaan ihan oma lajikkeensa;-) Tuulinen, mutta aurinkoinen ja keväinen keli ja pari tuntia ulkoilua jonka päälle ihanan kuuma kupillinen kauniin väristä juomaa  maistuu aina ja lämmittää kohmeisen olotilan. Kahvi ei tullut tällä kertaa edes mieleeni;-))

Ihanaa Naistenpäivää;-)

Tänään onkin Naistenpäivä;-) Eli Ihanaa päivää kaikille upeille naisille. Tämä päivä on vuosien ajan mennyt ns.ohi ilman sen kummempia juhlallisuuksia, eikä siihen tule tänäänkään muutosta, juhlin sisäisesti ja aion puuhailla parin päivän ajan ihan omiani tosin pienen apurini kanssa ilman muuta.

 

Tänä aamuna yksivuotias pikkumies on ladannut pyykkikopat täyteen rasvapurkkeja, vaippoja  ja leluja, löytyi sieltä myös miehen kenkä ja kadonneeksi luultu ruskea kapea vyö jota hain hullun lailla yhdistettäväksi villakangastakkiini.... hamstraus on siis verenperintöä äidin puolelta voi itku jo etukäteen.

 

Tänä viikonloppuna olisi hyvää aikaa saada aloitetuksi rivakammin vaatehuoneen siivousprojekti, se alkakoon jonain muuna viikonloppuna, sillä olen saanut inspiraation maalaamiseen ja korujen värkkäämiseen. Askartelu on luovuudessaan hyvin rentouttavaa puuhaa, olen noin vuoden verran maalannut satunnaisesti erikoisia taulujani, eli valmiisiin blanco taulupohjiin olen maalannut mieleisen aloitusvärin taustalle,  siihen  kiinnittänyt aluksi kuvia ja maalannut niiden ja irtohelmien tai  lasinsirujen  päälle kuvia ja kaaria sisustusideoita milloin mitäkin. Kiehtovaa, mutta maku ja mieltymys on hyvinkin katsojasta kiinni;-)

 

 Korujen askartelu on laadussaan aivan ihanaa, materiaalia tulee olla runsaasti jottei mielenkiinto hyydy kesken valmistamisen. Ihailin aikanaan naapurini korusidontaa, hän teki korut todellisella taidolla, itse olen enemmän heti-äkkiä-valmis tyyppiä. Korujen valmistamisessa täytyy olla ehdottomasti oikealla tuulella ja luovuusasteella, näin kun puhutaan satunnaisesta kotona askartelusta. 

 

 Askartelulaatikostani löytyy tällä hetkellä mustanvihreää sulkanauhaa, jaden imitaatiokiviä eli vaalean vihertävän turkooseja soikeita kiviä, muutama hopeanappi sekä muutamia erilaisia villa-ja silkkitupsuja ja tasseleita... Nämä materiaalit kun sommitellaan yhteen voidaan puhua melkoisesta korusta. Joskus innostun vielä viimeistelemään koruja kultamaalilla...

 

 On varmaan aika antaa luovuuden lentää, ilma tuntuu seljenneen, sen verran naistenpäivän juhlintaa taitaa olla tulossa että lounasta ei syödä kotona;-) Nauttikaa viikonlopusta ja tästä naisten omasta päivästä.

Crazy for Baskets;-)

Tunnustan itseni kori-ihmiseksi. Muistan jo lapsuudesta halutessani lauantaisin mukaan torille vain  siitä syystä että voisin mahdollisesti saada uuden pienen käsityönä tehdyn korin. Pienissä koreissani säilytin erilaisia kyniä, koruja, nappeja ja muita aarteita, usein piirtelin koreihin jälkikäteen pieniä koristeellisia kuvioita. Tänäkin päivänä korien käyttö sisustuselementtinä sekä täydellisen tarpeellisena esineenä jatkuu.

 

Laskin tämän päivän korisaldon asunnossamme ja sain lukumääräksi 41 koria... joista yksikään kori ei ole hukkakäytössä. Suuren osan määrästä vie kylläkin hyllykkö, jonne olen upottanut koreja joista löytää helposti pipot, kaulaliinat, sukat jne.,

 

Lapsella on muutamia isompia koreja joihin saa päivän touhujen päätteeksi piilotettua jaloista kirjat, duplot, nallet sekä sekalaisen määrän erilaisia soittimia ja kalistimia. Korit auttavat saamaan kaaosmaiset huoneet ja tilat näyttämään nopeasti kuin vastikään siivotuilta. Erikseen on tietysti korit naistenlehdille joita ei voi heittää pois vaikka vuodet kuluvat, kannet ovat niin kutsuvia..  kori ikään kuin antaa lisäaikaa niiden säilyttämiseen.

 

 Keittiössä säilytän ensiaputarvikkeita kaapin sijaan korissa, sinne joutuivat myös eilen hankkimani tukisukat, olen keittiössäkin ajatellut noudattaa samanlaista nopeaa siistimistä kuin lastenhuoneessa ja ties mitä muuta ensiapulaatikkoon vielä joutunee.

 Kauppakassina toimii ihastuttava pieni nahkaripainen ruskea kori hieman kevyempiä ruokaostoksia varten, aito 70-luvun järeä ruskea kori kovalla rivalla, tämä malli lienee melkein joka kodissa, sopii mainiosti maitolitrojen ja mehujen kuskaamiseen.

 

Koreista saa ihanan kukkaruukunkin kun piilottaa rumemman muovisen ruukun punotun korin sisälle. Koreja on todellakin niin reilusti ettei meillä ole yhtään  huonetta ilman jonkinlaista koria.  Parhaimpia korihankintojani olen tehnyt juuri torilta mutta myös aikanaan hankkimani Brukan korit ovat olleet erittäin hyviä. Koreja eri vuosilta ja vuosikymmeniltä, kestävä ja näyttävä erittäin kodikas ja kestävä sisustuselementti joista jokainen on käytössä mikä missäkin roolissa.

Shoes from the 60´s

Kaikenlaista erikoista vaatehuonetta siivotessa tulee vastaan...

nimittäin äitini bilekengät 60-luvulta. Näillä on kuuleman mukaan hipattu monet vauhdikkaat Vaput ja rapukekkerit. Malli ja muodikas väri ovat kestäneet muodin oikut, sillä tänä päivänä malli voisi olla melko lailla suurtenkin brändien muotinäytöslavoilla esim. liehuvaan leveähihaiseen ja pitkään maximekkoon  yhdistettynä oivaakin oivempi asun viimeistelijä.

 

Monen vaatteen kohdalla mietin, että olen varmasti ns. " hillonnut " nämäkin tarkoituksella, suurin tarkoitus on varmasti ollut se että tulen varmasti käyttämään näitä joskus periaatteella. Vaikka kengillä on ikää enemmän kuin minulla en ole niitä käyttänyt kertaakaan, joten istuinkin nyt alas ja testasin aluksi kuinka huimalta leveä noin 11 cm korko tuntui, noh jo platopohjaan tottuneena tosin niistäkin raskauden jälkeen vieroittuneena mietin ettei pohja ole hullumpi, perus tukeva hyvä korko.

 

Kääntelin kenkää ympäriinsä ja muutamista ulkoisista tanssiruhjeista huolimatta kengät olivat aivan mainiot ja mikä parasta... täysin ajan tasalla. Italialaista käsityötä, täyttä nahkaa, ei printattua liskoa vaan ehtaa joko liskoa tai käärmettä, merkistä ei enää juurikaan saa muuta selvää kuin loppuosan Graziella... eikä sillä niin väliä olekaan, pääasia olisi että kengät voisi eheyttää jonkinlaiseen kuntoon värin puolesta, kulumat piiloon päältä, korkolaput olivat ihme kyllä edelleen aivan kuin uudet.

 

Nyt vain se pitkä leveähihainen maximekko uupuu... hihat mekossa eivät vain saa olla liian pitkät, muuten tuhriintuu nimittäin niihin rapuihin. Suunnitelma lienee valmis, kunnostusaikaa on kosolti;-)

Leilan lumoissa;-)

 Olen kokkaamisen saralla aivan untuvikko, siitäkin huolimatta että ikää on yli 40 ja monia mahdollisuuksia ruuan laitosta leivontaan olisi ollut. Olen tähän saakka vastannut uteliaille, harjoittaneeni ymmärtämään ensin sitä miltä ruuan tulisi maistua, jotta teen jossain vaiheessa asian itselleni ikään kuin helpommaksi... ei ehkä sittenkään.

 Jokainenhan kiinnostuu asioista, jotka loppujen lopuksi ovat sydäntä lähellä, kuitenkin lieneekö orastava innostukseni saanut alkunsa siitä, että lapsi tarvitsee soseiden jälkeen enenevässä määrin kotiruokaa ja toinen mahdollisuus voi tietenkin olla että olen vasta nyt havainnut Leilan. Ruotsalaisen menestyneen kokin helmeilevän hyvin visualisoitujen kokkausohjelmien keittiöt ja itsessään helpon näköisen ja laadukkaan ruuanlaitoin.

Katsoessani ohjelmaa " Leila leipoo" haaveilen tulla kutsutuksi kardemummakaakaolle ja juustokakulle hänen kotoisaan ranskan merenrantavillaansa. Jos näin onnellisesti sattuisi käymään lupaan kyllä syödä yhden kutakin laatua, sillä pöydät notkuvat juuri niitä  herkkuja joita muistan maistaneeni pari kertaa matkustaessani Amerikassa. Leilan leivonnaiset ja kokkaukset ovat ihastuttava sekoitus ruotsalaista, amerikkalaista, italialaista ja ranskalaista keittiötä. Muutamassa reseptissä oli jopa ilahduttavasti ripaus libanonilaisia ja espanjalaisia klassikoita.

Uskon että seuraava kirjahankintani tulee olemaan Leilan kokkauskirja, jonka reseptit koen helpoimmaksi itselleni toteuttaa. Lisään vaikeusastetta sitä mukaa kuin koen itse onnistuneeni.

Kardemummakaakao;-)) & Juustokakku & Suklaabaguette

Kevään sisustusinspiraatiot

 Auringon pilkahdellessa paljastuu kotoakin tummien värien talvisuus ja tunkkaisuus. Harrastan kotona useinkin ns. mööpelivalssia, joka tarkoittaa sananmukaisesti sitä mitä tuo mieleenkin. Kaikki huonekalut, tekstiilit ja piensisustuselementit vaihtavat keskenään huonekohtaisesti paikkaa.

Perusideana on, ettei uutta hankita, useimmiten ostan ainoastaan suuren määrän erilaisia kukkia tai poimin jotain näyttävää maljakkoon suoraan luonnosta, kukat toimivat ikään kuin kehyksenä sille millä väreillä stailaus tapahtuu.

Tanskalainen ja hollantilainen sisustustyyli ovat erityisesti mieleeni, ainakin kokemukseni mukaan näissä maissa annetaan tilaa yksilöllisyydelle, kaiken voi laittaa samaan tilaan, tasapaino eri esineiden välillä luo harmonian.

Aikanani olen hankkinut kestäviä tuotteita sisustukseen, säilyttänyt huolella muutaman antiikkihuonekalun, ehostanut käytettyjä huonekaluja ja ostanut suuren osan myös Ikean huonekaluja ja kodin tekstiilejä, näiden edellä mainittujen perushuonekalujen ja piensisustustuotteiden avulla on nimenomaan mööpelivalssauskin mahdollista. Lisäksi mielikuvitus ja suunnittelun ideointi ja luovuus saavat kyytiä.

Hutejakin on tullut hankittua, eritoten kun kiireessä hankkii jotain hyvin edullista ja välttävää... silloin niistä pyritään eroon ja " erorahalla " hankitaan se oikea yksilö;-)

Tällä hetkellä tarvitsisimme kipeästi eteiseen vahvarunkoisen pyöreänmallisen pöytälampun. Edellinen on ihan ok. kiireessä hankittu heppoisempi versio, Ikeasta. Ajattelin käydä Vinkelissä tai Salissa, tai sitten Mosainteriorissa Tapanilassa, heillä on paljon kivoja tuotemerkkejä myynnissä.
Ikeasta voisi sitten hankkia pari vaaleampaa tyynyä ja kevyemmät filtit.

Tästä se taas lähtee käyntiin,  klassinen vaalean harmaa ei vain voi mennä hutiin...

Half Sweet Half Healthy

Oi ihana toukokuu, sitä ennen helmi-, maalis,- ja huhtikuu. Päivät pitenevät ja keho tarvitsee vaihtelevassa säässä huoltoa niin sisältä kuin ulkoa. Tällä kertaa aiheena ei ole laihdutuskuuri vaan jotain pysyvämpää jonka teen niin itseni kuin koko perheeni vuoksi.

Kokonaisvaltainen muutos ruokavalioon, asioiden ja keskeneräisten projektejen saattaminen päätökseen, uuden ideointi ja elämästä nauttiminen ovat balanssiin saattamisen arvoisia elämän osa-alueita.

Iloitsen elämässäni eniten perheestäni ja pienen poikani kasvusta ja kehityksestä. Lapsi ansaitsee myös vanhemman joka huolehtii itsestään muiden lisäksi. Senkin vuoksi liikun enemmän ja syön paremmin, pieniä suklaapaloja lukuunottamatta. 

Half Sweet Half Healthy tarkoittaa sopivasti kaikkea;-)