TeddyBear House

Äitini muisti ja muistutti tässä taannoin siivotessaan lelukasoja lattioiltamme kompastumisvaaran ehkäisemiseksi, että hänen kellarissaan on vuosikausia ollut minulle lapsena teetetty nukkekoti, jonka voisin ystävällisesti noutaa pois ja ottaa sen jollain tavalla käyttöön tai lahjoittaa eteenpäin.

Tosiaan, välillä se on käynytkin mielessäni, tosin hyvin harvoin, sillä saimme pojan eikä nukkekodit niinkään ole poikien perinteisesti poikien juttu.

Mutta koska tämä kotimainen minulle teetetty ja  itseasiassa todella hieno nukkekoti on kooltaan ja mittakaavoiltaan paljon kaupan nukkekoteja suurempi sain innoituksen loihtia poikamme nalleille ikioman talon.

Talon tarinaan liittyy huvittava juttu lapsuudestani, olisin nimittäin halunnut uuden Lundbyn nukkekodin valoineen päivineen, kattoikkunoineen ja terasseineen, mutta minulla oli jo olemassa Lundbyn perinteisempi ja yksinkertaisempi malli ilman valoja ja muita hienouksia.

Päätin ylhäisessä neroudessani istua nukkekotini päälle ja sanoa, että tarvitsin ehdottomasti uuden hajonneen tilalle... vaikka edes Joululahjaksi, enkä toivoisi sitten muuta. Suunnitelmat muuttuivat monimutkaisemmiksi, sillä olin rakenteeltani hyvin hoikka eikä Lundby antanut periksi millään.

Keksinkin ottaa ns. asistentin hommiin ja kilautin kaverilleni Kirsille josko hän istuisi toiselle puolella harjakattoa ja minä toiselle. Aikansa emmittyään Kirsi tuli hätiin. Ja saimme kuin saimmekin katon lysyyn. Kirsi hilpaisi hyvissä ajoin ennen vanhempieni tuloa kotiinsa.

Kerroin yksityiskohtaisesti miten kesken leikin talo oli humahtanut alas ikkunalaudalta ja kaaduin siihen päälle. Isäni joka stooria huvittuneena kuunteli, totesi että no ainakaan uutta noin helposti hajoavaa nukkekotia ei hankita.

Muutama kuukausi myöhemmin vanhempani kantoivat jotain painavaa laatikkoa kotiin tullessaan. Tyrmistys oli suuri kun sainkin luksusmallin sijaan käsintehdyn puisen nukkekodin joka kestäisi useammankin rysäyksen. Vasta aikuisiän kynnyksellä aloin arvostaa kuinka hienon ja uniikin lahjan sain.

Nyt olen ajatellut kunnostaa talon pojalleni, hänen nalleilleen ja milloin millekin leluille. Käytän kunnostuksessa maaleja jotka jäivät yli pojan huoneen maalamisen ja stailauksen jälkeen. Tekisi mieli maalata talo sisustaltaan sinisävyiseksi, mutta taidan hieman monivärisemmän tyylin kannalla kuitenkin. Alun perin taloa ei siis ole maalattu ollenkaan, kuitenkin haluaisin siihen hieman nallemaisuutta kun nyt pojan käyttöön on menossa muutenkin.

Huone huoneelta eteenpäin,  niinhän ne isommatkin projektit valmistuvat. Postaan kuvia sitä mukaa kun taloprojekti etenee...