Tämä huone lienee pikkuhiljaa täynnä.... kirjoja, leluja ja vaatteita on enemmän kuin reilusti ja riittämiin. Pehmoleluja luulisi olevan tarpeeksi, mutta aina niihin sortuu yhä uudelleen. Muistan itse lapsuudestani sen, että kaikkea laatua piti olla enemmän kuin jonkun verran, leikin leluni yleensä aivan loppuun joten turhaan niitä ei hankittu. Hyödyllisimmät lahjat ja muut hankinnat lienevät kuitenkin aina kirjat ja palapelit, niitä yksivuotias toistaiseksi käsittelee melko järeällä otteella. Kaikista on pala pois tai osa teosta revitty irti. Aika aikaa kutakin, uskon että määrä kehittää lasta hahmottamaan monimuotoisemmin ympärillä olevia asioita ja luomaan ratkaisumalleja hieman nopeammin eri tilanteisiin.
Ulkonäöllisesti huone on muutoin käytännöllinen. Suuri puinen vaatekaappi kätkee sisäänsä osan äidinkin turhista tavaroista, mutta enimmän osan kuitenkin pieniä ihastuttavia vaatteita joita eniten on saatu juuri lahjaksi tai hankittu itse muodostamaan hyviä asukokonaisuuksia, jotka toimivat monessa eri tilanteessa.Tällä pieteetillä tulisi siis äidinkin ottaa haltuunsa oma vaatehuoneensa siis jaettu vaatehuoneensa, eli hankkia tai soveltaa jo hankituista vaatteista hyviä asukokonaisuuksia. Ei ainoastaan ostaa hankkia uusia huppareita ja t.paitoja. Joten pojasta mallia, saa nähdä miten äidin käy...

Seiniin olen kahdelle pinnalle maalannut liitutaulut, jotta poika voi toteuttaa taiteellisia inspiraatioitaan milloin haluaa, nähtäväksi jää ulottuvatko inspiraatiot muuallekin huoneistoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti